Työllisyys- ja kasvusopimus synnyttää Suomeen lisää työtä
STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkila Etelärannassa perjantaina. Kuva: STT-Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Työllisyys- ja kasvusopimus synnyttää Suomeen lisää työtä
SAK ja muut työmarkkinoiden keskusjärjestöt allekirjoittivat työllisyys- ja kasvusopimuksen tänä iltana Etelärannassa.
Laajan ratkaisun puolesta neuvotteluosapuoliin syksyn kuluessa vedonnut Suomen Ammattiliitojen Keskusjärjestön puheenjohtaja Lauri Lyly kiittää ammattiliittoja kyvystä vahvistaa palkansaajien luottamusta tulevaisuuteen.
– Nykyoloissa sopimuksen hyväksyminen on poikkeuksellisen tärkeää, kun ensisijainen tavoite on synnyttää Suomeen lisää työtä. Kattavan sopimuksen myötä työttömien asema paranee ja valtio toteuttaa muun muassa kansalaisten ostovoimaa tukevat veroratkaisunsa. Tupolla luodaan myös hyvä pohja eläkeneuvotteluille.
Työllisyys ja kasvusopimuksen piirissä on yli 90 prosenttia palkansaajista. Kolmivuotinen sopimus korottaa työntekijöiden palkkoja ensimmäisenä vuonna 20 euroa kuukaudessa ja toisena vuonna 0,4 prosenttia. Kolmannen vuoden palkankorotukset sovitaan kesällä 2015.
Lentoemäntien ja stuerttien yhdistys sekä Ilmailualan Unioni päättivät viime hetkillä jäädä sopimuksen ulkopuolelle ja käydä sen sijaan liittokohtaiset neuvottelut Finnairin kanssa. Myös Rakennusliiton sopimusalat sekä Posti- ja logistiikka-alan unionin viestinvälitysala jäivät sopimuksen ulkopuolelle.
Työllisyys- ja kasvusopimus tulee voimaan, kun nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset päättyvät. Sopimus on noin kolmivuotinen alkamisajankohdasta riippuen.
Työttömien asema paranee sopimuksen myötä. Työtön voi tienata 300 euroa kuussa sen vaikuttamatta työttömyysturvaan. Lisäksi työttömyyskorvausta saa jo viiden päivän omavastuun jälkeen.
Sopimuksella edistetään nuorten työllistymistä: oppisopimukseen kehitetään uusia malleja ja nuorten palkkaamista kannustavaa palkkatukea yksinkertaistetaan.
Osa-aikatyöntekijöiden asema paranee sopimuksen myötä. Luvattiin selvittää kriteereitä, joilla tehty työaika voi vakiintua työsuhteen ehdoksi. Se luo turvaa esimerkiksi nollatyösopimuksen allekirjoittaneille.
Sovittiin tulevien eläkeneuvottelujen aikataulu: työmarkkinajärjestöt neuvottelevat eläkeuudistuksesta syksyyn 2014 mennessä, ja uudistus tulee voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta.
Valtio tukee sopimusta muun muassa tekemällä tuloveroasteikkoihin ensi vuonna 1,5 prosentin inflaatiotarkistuksen sadantuhannen euron tuloihin saakka.
Palkankorotukset
Palkankorotusten ajankohta vaihtelee työehtosopimusten voimassaoloaikojen mukaan.
Ensimmäinen yleiskorotus on 20 euroa kuukaudessa tai vastaava tuntipalkan korotus. Se maksetaan, kun uusi työ- tai virkaehtosopimus on ollut voimassa 4 kuukautta.
Toinen yleiskorotus on 0,4 prosenttia ja se maksetaan vuoden kuluttua ensimmäisestä korotuksesta.
Keskusjärjestöt neuvottelevat myöhemmistä korotuksista 15.6.2015 mennessä. Jos sopua ei synny, työ- ja virkaehtosopimusten osapuolilla on oikeus irtisanoa sopimuksensa.
