Kohdeviesti valtion luottamushenkilöille ja yhdistyksille
Kirjeen sisältö:
• Kehyspäätös kiristää budjettivaltion määrärahoja
• VIRSU ennakoi keskus- ja aluehallinnon remonttia
• Valtion uusi sopimuskausi alkoi 1.4.2014
• Vuosilomalain ja -sopimuksen muutokset
• Muutos osa-sairauspäivärahan kestoon
Kehyspäätös kiristää budjettivaltion määrärahoja
Maan hallitus sopi 26.3.2014 valtiontalouden kehyksistä ja julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015 - 2018. Julkisen talouden suunnitelman tarkempi sisältö julkaistiin 3.4.2014. Kehyspäätöksellä on aina suuri merkitys julkisen sektorin toimintaedellytyksille. Valtion virastojen ja laitosten henkilöstön näkökulmasta tämänkertaisesta päätöksestä löytyy odotetusti enimmäkseen virastojen taloustilannetta kiristäviä päätöksiä, mutta myös hivenen positiivista viestiä.
Vuosittainen 0,5 % leikkaus määrärahoihin
Budjettivaltion henkilöstön kannalta merkittävin ja negatiivisin päätös on vuosittain tehtävä 0,5 % toimintamenomäärärahojen leikkaus. Tämä tehdään ns. tuottavuuskasvun nimissä ja se on siis euromääräinen, ei henkilötyövuosiin sidottu vähennys. Useimmissa virastoissa tämä tietysti on kaavamaisuudessaan läheistä sukua vanhalle tuottavuusohjelmalle. Leikkaus ei koske uudistuksen keskellä paraikaa olevaa puolustusvoimien hallinnonalaa.
Palkkaliukuman rajoittaminen
Toinen valtion henkilöstön kannalta kielteinen linjaus on valtion palkkaliukuman rajoittaminen yleisten työmarkkinoiden keskimääräiselle tasolle. Viime vuosina valtion palkkaliukuma on ollut joitakin prosentin kymmenyksiä suurempi kuin yleisesti työmarkkinoilla. Pitkälti ero on järjestöjen käsityksen johtunut valtion voimakkaasta rakennemuutoksesta, jossa henkilöstön keskipalkka on noussut suorittavien töiden ulkoistamisen seurauksena. Palkkaliukuma muodostuu muuten pääasiassa tehtävien vaativuuden noususta ja työsuoritusten parantumisesta.
Tässä vaiheessa on vielä hieman epäselvää millä mekanismilla liukuman rajoittaminen aiotaan valtiolla toteuttaa, mutta JHL ja muut järjestöt ovat jo varoittaneet valtiotyönantajaa, että palkkausjärjestelmiä on sovellettava sopimusten mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että tehtävien vaativuustasojen on vastattava arviointijärjestelmien havaitsemaa vaativuuden nousua ja suoritusten parantumisesta on edelleen palkittava sopimusten mukaisesti.
Palkkausjärjestelmien oikeata noudattamista on syytä myös luottamushenkilöidemme valvoa. Soveltamiskäytännön muutoksista ja palkkausjärjestelmäsopimuksen rikkomusepäilyistä on luottamusmiesten syytä olla yhteydessä JHL:oon oman hallinnonalan vastuutoimitsijaan.
Toimitilamenojen korotukset kompensoidaan
Valtion virastojen toimitilamenojen kasvu on kurittanut kohtuuttomasti niiden taloutta. JHL on pitänyt vuokrien nousun ongelmaa esillä säännöllisesti poliittisten ryhmien tapaamisissa viime vuosina. Koska toimitilavuokrat maksetaan palkkojen tapaan toimintamenomäärärahoista, on vuokrien nousu aiheuttanut paineita henkilöstökulujen ja muun toiminnan leikkaamiseen. Nyt hallitus on linjannut, että virastojen toimintamenomäärärahoihin tehdään vuosittain toimitilamenojen indeksikorotuksia vastaava laskennallinen lisäys.
Hallinnonalakohtaisia päätöksiä
Hallituksen kehyspäätöksestä löytyy edellä kerrottujen yleisten linjausten lisäksi muutamia hallinnonalakohtaisia päätöksiä, joilla lienee merkitystä kyseisten virastojen henkilöstön kannalta. Valtion tutkimuslaitosuudistusta jatketaan TULA-periaatepäätöksen mukaisesti. Tästä aiheutuu joitakin laitosten yhdistämisiä ja rahoituksen kiristyksiä.
Yleisen määrärahaleikkauksen lisäksi hallitus päätti tehdä ELY-keskusten toimintamenomäärärahoihin lisäleikkauksia vuosina 2016 – 2017 yhteensä noin 6 prosenttia nykytasoon nähden. TEM on tämän johdosta määrännyt ELY-keskuksiin virkojen täyttökiellon toistaiseksi. Myös eräille muille virastoille sälytettiin mittaluokaltaan pienempiä lisäleikkauksia.
Tullin toimintamenoihin osoitetaan itärajan tullivalvonnan turvaamiseen ja alkoholijuomien laittoman matkustajatuonnin hillitsemiseksi lisärahoitusta. Verohallinnolle osoitetaan 2 miljoonan euron lisäys harmaan talouden torjuntaan.
Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2015-2018
VIRSU ennakoi keskus- ja aluehallinnon remonttia
Hallitus on päättänyt käynnistää hallituksen rakennepoliittisen ohjelman kohtaan 3.9 perustuen keskus- ja aluehallinnon virastoselvitys-hankkeen (VIRSU). Valtion keskushallinnon ja valtion aluehallinnon alustavaa selvitystyötä on tehty alkuvuonna toisistaan erillään. Hallituksen mielestä toimintaympäristön muutokset ja toiminnan kehittämisen haasteet ovat kuitenkin hyvin samanlaisia sekä keskushallinto- että aluehallintotasolla. Aluehallinnon osalta myös kehyspäätöksessä ELY-keskuksille tehdyt lisäleikkaukset pakottavat selvittämään organisaatiomalleja.
Asiakkuuksiin, kumppanuuksiin, ohjaukseen, työnjakoon, organisaation kokoon, resursseihin, toimintatapamuutoksiin ja sähköistämisen vaikutuksiin liittyvät kysymykset ovat yhteisiä. Näistä syistä hallitus yhdistää selvitystyön nyt yhdeksi kokonaisuudeksi. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg. Selvitystyön määräaika on 31.12.2014. Käytännön työ tapahtuu kahdessa selvitysryhmässä.
Tiiviimpi keskushallinto
Keskushallintoa tarkastelevan selvitysryhmän tavoitteena on selvittää keskushallinnon virastorakenteen kehittämismahdollisuudet niin, että virastojen kehittämisessä huomioidaan erityisesti myös valtioyhteisön kokonaisuuden kehittämistarpeet.
Lisäksi tavoitteena on tarkastella keskeisten muutosten vaikutuksia rakenteen kehittämiseen. Tällaisia muutoksia ovat julkisen hallinnon ja palvelujen entistä laajempi muuttuminen sähköisiksi, kestävyysvajeen tuomat taloudelliset reunaehdot, kansalaisten lisääntyvät odotukset, asiakaslähtöisyys, lisääntyvän kansainvälisyyden ja strategisten kumppanuuksien vaikutukset.
Aluehallinnon uudistukseen monta näkökulmaa
Aluehallintoa koskevan selvitystyön tavoitteet hallitus asettaa eri näkökulmista.
Asiakkaiden näkökulmasta tavoitteena on palvelujen saatavuuden parantaminen resurssien pienenemisestä huolimatta.
Palvelujen on oltava tasalaatuisia ja sisällöltään samanlaisia kaikkialla maassa. Asiointi valtion aluehallinnossa täytyy tehdä nykyistä helpommaksi ja joustavammaksi. Asiakkaiden oikeusturva ja yhdenvertaisuus ja perusoikeuksien toteutuminen on turvattava koko maassa.
Organisaationäkökulmasta selvittelyn tavoitteena on se, että valtion aluehallinnon järjestelmää, tehtäviä ja tavoitteita selkeytetään ja yhtenäistetään.
Valtion aluehallinnon tulee muodostua monialaisista viranomaisista ja sen tehtävänä on hoitaa asioita poikkihallinnollisesti. Resursseja pitää voida käyttää nykyistä joustavammin ja asiantuntemus on turvattava vähenevien resurssien olosuhteissa.
Valtion aluehallinnon pitäisi olla nykyistä tehokkaampi, taloudellisempi ja sen tuottavuuden noustava 0,5 % vuotuisesti. Lisäksi ELY-virastoille sälytetty 6 % lisäleikkaus.
Valtion aluehallinnon päätöksenteko ja läsnäolo alueilla tulee varmistaa. Hyvän hallinnon toteutuminen on turvattava. Aluekehittämisen ja sidosryhmien näkökulmasta tavoitteena on, että kunnille ja maakunnan liitoille löytyy valtiolta kehittämiskumppani ja vastinpari alueellisten ja paikallisten asioiden hoitamiseen. Lisäksi on varmistettava, että alueelliset kumppanuudet palvelujen tuotannossa toimivat.
- Kyseessä on erittäin laaja valtionhallinnon rakenteiden tarkastelu. Aluehallinnon osalta ilmeisesti vielä nykyinen hallitus linjaa uuden organisaatiomallin. Keskusvirastoselvityksen tuotokset ovat syötettä seuraavalle hallitukselle.
JHL:n osalta selvitysryhmien työssä ovat mukana kiinteimmin sopimustoimitsija Mikko Siljander (keskushallintoselvitys) ja ELY-pääluottamusmies Mirja Vaarna (aluehallintoselvitys).
Valtioneuvoston kanslian tiedote
Valtion uusi sopimuskausi alkoi 1.4.2014
Valtiolla siirryttiin 1. huhtikuuta uuteen virka- ja työehtosopimuskauteen. Sopimuskirjat ovat tulleet painosta.
Luottamusmiehelle sopimuskirjan hankkii työnantaja. Uutta sopimuskirjaa pääsee selaamaan myös pdf-muotoisena
Valtion virka- ja työehdot 2014 - 2017
Vuosilomasopimukseen merkittävä muutos 1.4.2014 lukien
Eduskunta sääti vuosilomalain muutoksista keväällä 2013. Muutoksen seurauksena neuvoteltiin myös valtion vuosilomasopimukseen tarvittavat muutokset 1.4.2014 alkaneelle sopimuskaudelle. Merkittävin uudistus liittyy vuosilomalla sairastumiseen ja lomien siirtooikeuteen. Lisäksi vuosilomapalkan laskenta muuttui kun työaika muuttuu lomanmääräytymisvuoden aikana.
Kalvosarja muutoksista löytyy myös JHL:n Aktiivisivuilta (vaatii kirjautumisen jäsensivuille)
Kalvosarja vuosilomamuutoksista
Tiivistelmä vuosilomasopimuksen muutoksista 1.4.2014
Muutos osa-sairauspäivärahan kestoon
Sairasvakuutuslakia muutettiin 1.1.2014 siten, että osa-sairausvapaan kesto pidentyi 120 arkipäivään. Enimmäisaikaa laskettaessa huomioidaan kaksi edellistä vuotta.
Osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän henkilön työelämässä pysymistä ja paluuta työhön. Kokoaikaisesti työskentelevä sopii työnantajansa kanssa työhön paluusta osa-aikaisesti. Tältä ajalta hän saa Kelan maksamaa osasairauspäivärahaa, mikä on 50 % sairauspäivärahasta.
Osa-aikaiseen työhön paluu on vapaaehtoinen järjestely. Siihen tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumuksen lisäksi työolot tuntevan lääkärin arvio siitä, että henkilö pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta hoitamaan osan kokoaikatyön tehtävistään. Se ei saa vaarantaa terveyttä eikä toipumista.
Työajan on vähennyttävä 40–60 % aiemmasta.
Kelan maksaman osa-sairauspäivärahan lisäksi ansio koostuu osa-aikatyön tuntimäärän mukaisesta osuudesta kokoaikaisen palkasta ja palkkatäydennyksestä siten, että osien yhteissumma on 86 % henkilön palkasta ennen sairausaikaa.
Kalvosarja muutoksista löytyy myös JHL:n Aktiivisivuilta (vaatii kirjautumisen jäsensivuille)
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Kristian Karrasch
neuvottelupäällikkö