1) YLEISTÄ
Valtion tuottavuusohjelman säästöpaineet Tullille eli yli 300 htv:n vähennykset kolmen vuoden aikana on n. 15% henkilöstöstä, Veto-hankkeen toteutumisen uhka henkilöstön ja tehtävien vähentämiseksi edelleen, VM:n asettama valmisteverojen kohdearkkitehtuurihanke ja milloin Verohallinnon, milloin Trafin uutisointi Tullin toimintojen hamuamisesta, aiheuttavat yleistä epävarmuutta Tullin henkilöstön keskuudessa.
Tullilaiset toimivat jaksamisensa äärirajoilla. Henkilöstön sairauslomat (v.2011 yli 14 htv) lisääntyvät ja työhyvinvoinnin sijasta voidaan jo puhua työpahoinvoinnista. Valvonta ei ole täysipainoista ja lakisääteisiä/sovittuja tehtäviä jää hoitamatta.
Itäisillä Tulli- ja Raja-asemilla toimivat kahden eri ministeriön alaisuuteen kuuluvat turvallisuusviranomaiset. Valtiovarainministeriön alaisuudessa toimivan Tullin resurssit ovat huomattavasti niukemmat kuin Sisäasianministeriön alle lukeutuvan Rajavartiolaitoksen. Resurssiepäsuhta hankaloittaa aidon päivittäisen yhteistyön toteutumista.
Mahdollisen viisumivapauden haasteisiin on valmistauduttava hyvissä ajoin.
2) EU:N ULKORAJAN ONGELMAKOHTIA
Ulkorajaliikenne kasvoi vuonna 2011 2,8 miljoonalla rajanylittäjällä. Kasvu tapahtui pääasiassa itärajan rajanylityspaikoilla, missä rajanylittäjiä oli kaikkiaan 10,65 miljoonaa. Kasvua edellisvuoteen (2010) oli 27 %. Erään arvion mukaan itärajan henkilöliikenne jatkaisi kasvuaan ollen noin 20 miljoonaa vuosittaista rajanylittäjää vuosikymmenen loppuun mennessä.
Nykyisen Itäisen tullipiirin alueella on maanteitse, rautateitse, ilmateitse ja satamien kautta tapahtuvaa henkilö- ja rahtiliikennettä, useita valvottavia tullivarastoja ja muun muassa Saimaan kanavan kautta tapahtuva liikenne. Henkilöstöä ei ole riittävästi saapuvan liikenteen valvontaan - puhumattakaan lähtevästä liikenteestä. Rikollisuutta hillitsee tällä hetkellä viisumin menettämisen uhka, joka sekin pelote poistuu mahdollisen viisumivapauden myötä.
Tilanne itärajalla tarjoaa tällä hetkellä oivan reitin rajat ylittävälle rikollisuudelle koko Euroopan alueelle – on naivia uskoa, ettei sitä hyödynnettäisi.
Tullin itäraja tarvitsee lisää työntekijöitä.
3) SISÄISEN EU-LIIKENTEEN ONGELMAKOHTIA
Nykyisen Eteläisen tullipiirin alueeseen kuuluvat Meritulli (Länsisatama, Eteläsatama, Katajanokka Vuosaari, kopterikenttä, veneyksikkö), Maatulli (Metsälä, Hakkila ja Keski-Vantaa), Lentotulli (matkustaja-, rahti- ja postitulli), Hanko, Loviisa, Lahti, Hämeenlinna ja Tullilaboratorio.
Pääkaupunkiin ja sen läheisyyteen on keskittynyt huomattava osa Suomen ulko- ja sisäkaupan viennistä ja tuonnista. Alueella sijaitsee myös suuria tukkuliikkeiden varastoja ja logistiikkayrityksiä. Elintarvike ja kulutustavara tuonnista suuri osa on myös keskittynyt pääkaupunkiseudulle.
Tulli valvonta-alueeseen kuuluu pääkaupunkiseudulla erilaisia varastoja yli 300 kappaletta. Tullilaboratorioon tulevista kulutustavara ja elintarvike näytteistä lähes 80 prosenttia tulee pääkaupunkiseudulta.
Helsingin satamien kautta risteili vuonna 2010 matkustajia 10,4 miljoonaa. Maahan saapuvaa ja maasta lähtevää ajoneuvoliikennettä oli yhteensä 1 624 000 kappaletta. Konttiliikennettä tuli maahaan ja vietiin maasta 428 028 kpl.
Tullin valvonta-alueeseen meriliikenteessä kuuluvat seuraavat satamat: Eteläsatama, Katajanokka, Länsisatama, Vuosaari, Loviisa, Kilpilahti, Hanko, Kantvik, Inkoo, Levator, Koverhaar, Lappohja, Skogby ja Pohjankuru.
Laivoja saapui vuonna 2010 mm. Helsingin alueen satamiin 8 339 kpl, Hankoon 1 022, Kilpilahteen 804 kpl, Inkooseen 320kpl ja Loviisaan 319kpl.
Pelkästään Suomen ja Viron välisessä laivaliikenteessä liikkuu päivittäin satoja rikollisen taustan omaavia henkilöitä. Lisäksi alkuvuodesta 2012 aloittaa Helsingin Länsisatamassa laivaliikenne Helsingin ja Pietarin välillä, joka ottaa myös rahtia.
Lentoliikenteessä koneita saapuu ja lähtee lentotullin toiminta-alueelle ympäri vuorokauden eri puolelta maailmaa kuljettaen matkustajia, rahtia ja postia. Lentotullin henkilöstöllä on merkittävä asema paljastettaessa mm. huumausaineiden salakuljetusta matkustaja-, rahti- ja postiliikenteestä.
Nykyisillä Tullin olemattomilla henkilöstöresursseilla yhteiskunnan suojaaminen niin ulkomaiselta kuin kotimaiselta rikollisuudelta on merkittävästi vaarantunut.
4) POHJOISEN MONET RAJAT
Tornion tulliyksikön alla toimii henkilöstöä monenlaisilla rajoilla, joka luo toiminnalle omat haasteensa. Tulli toimii EU:n ja Schengen ulkorajalla (4 tullia, Venäjän raja), EU:n ulkorajalla, mutta Schengen sisärajalla(5 tullia, Norjan raja), sisärajalla (4 tullia, Ruotsin raja) sekä lentokentillä (6) että satamissa(2).
Moni työpiste kärsii väen vähyydestä, eläköitymisen, määräaikaisuuksien päättymisen tai siirtojen myötä väkeä on vähentynyt, mutta uutta ei ole saatu rekrytoida tilalle.
Toiminta tulisi pystyä turvaamaan tulevaisuudessakin niin että muille (esim. Norja, EU) annetut sitoumukset ja tehtävät pystytään hoitamaan. Liikenne kasvaa Norjan vastaisella rajalla tasaisesti koko ajan, mutta Venäjän rajalla kasvu on ennalta arvaamatonta ja voimakasta. Tähän tulisi Tullin pystyä varautumaan sekä henkilöstön resurssit että toimitilat huomioon ottaen.
Varsinkin Norjan vastaisella rajalla sekä Raja-Joosepin toimitilat ovat 1960-luvulta eivätkä vastaa enää tämän hetken tarpeita ja vaatimuksia.
Liikenteen kasvu tuo mukanaan valvonnallisia haasteita, joka vaatii resursseja, koulutusta sekä valvontavälineitä Tullilta taistelussa rikollisuutta vastaan sekä infran saattamista ajanmukaiselle tasolle.
Lappiin on alueellistettu jonkin verran Tullin toimintoja. Resursseissa tulee ottaa huomioon myös nämä työt, jotta työt voidaan tehdä sovitusti ja turvata töiden jatkuminen.
Lapissa on ammattitaitoista ja työhönsä sitoutunutta henkilöstöä saatavilla, kunhan on töitä mitä tarjota.
5) LÄNTISEN VÄHENEVÄT RESURSSIT
Läntisessä tullipiirissä on 9 vakituisesti miehitettyä tullitoimipaikkaa sekä lisäksi 4 liikkuvaa valvontaryhmää. Alueella on lukuisia ulkomaanliikennettä harjoittavaa satamaa Kokkolan ja Förbyn (Salo) välillä sekä lisäksi muutama lentokenttä. Satamista Turkuun on keskittynyt matkustajaliikenne, jota on vuosittain 1,5 miljoonaa menijää ja saman verran tulijoitakin. Kumipyöräliikenteessä Naantalin satama on Suomen 2. vilkkain ja Turku puolestaan 3. vilkkain. Konttiliikenteen osalta Rauman satama on yksi huomattavimmista Suomessa.
Huumausaineista valtaosa saapuu edelleen Suomeen EU:n sisärajojen läpi ja lisäksi mm. nuuskantuonti kasvaa jatkuvasti.
Piirin 4 liikkuvaa ryhmää ovat myös ylityöllistettyjä, vaikka esimerkiksi joissain tullauksissa on jo nostettu tarkastusrajoja merkittävästi.
Lentoliikenne vilkastuu koko ajan. Halpalentoyhtiöt ovat satsanneet nyt myös Turun reittiliikenteeseen. Tampereen Pirkkalan lentokentän pysyvämiehitys poistettiin joku vuosi sitten. Samaan aikaan lentoliikenne on kasvanut edelleen, parhaimpina päivinä on kesäaikana 13 lentoa päivässä.
Piirin tullitoimipaikkojen ongelmana on, että lisää resursseja ei ole saatu moniin paikkoihin vuosiin ja yleensä nykyisin avoimet virat ja uudet tehtävät on täytetty sisäisin hakumenettelyin. Eli tuloksena on, että yhä enemmän töitä hoidetaan yhä pienemmällä henkilöstöllä.
Sähköisten toimintojen lisääminen ei välttämättä vähennä ihmisvoimin tehtäviä töitä.
6) AHVENANMAAN ERITYISASEMA VEROTUKSESSA
När det gäller den åländska skattegränsen (beskattningen) fordras det att personalen är mångkunnig. All import till Åland förutom den mellan fastalandet och Åland sköts på samma sätt som importen till Finland från tredjeland. Trots att det nu är möjligt att sköta sina förtullningar via webben är det många små företag på Åland som är vana att ha en personlig kontakt med tullen. Därför är det av största vikt att det finns personal som kan serva dessa kunder och att detta sker lokalt. Det är nämligen inte bra när allt blir centraliserat för det leder till att kunderna inte alltid kan få service på svenska. Dessutom är det så att kunskapen om den åländska skattegränsen inte är tillräcklig på fastalandet tex hos tullrådgivningen. Man bör också komma ihåg att vi på Åland har ett gränstullsammarbete med Mälardalen och alltså sköter svenska tullens ärenden både i Mariehamn och Eckerö.
Det är ytterst viktigt att Ålands Tulldistrikt kan uprätthålla en sådan yrkesskicklighet som krävs för att utföra ett mångsidigt tullarbete, samt behålla arbetuppgifterva i landskapet Åland och betjäna de Åländska kunderna på deras eget modersmål.
7) TULLILABORATORIO TURVATTAVA YHTEISKUNNAN TURVAKSI
Tullilaboratorio on omalla erityisosaamisellaan keskeisessä roolissa Tullin valvontaketjussa. Tullilaboratorio on Suomen suurimpia laboratorioita ja merkittävä asiantuntijayksikkö. Tulli valvoo n. 60 % koko Suomen tuontielintarvikkeista (ei eläinperäiset) ja suurta osaa kulutustavaratuonnista (lelut, lastenvaatteet, asiat, kosmetiikka). Tämän tuoteturvallisuusvalvonnan ohjauksen ja analytiikan lisäksi Tullilaboratorioon on keskitetty laittoman maahantuonnin (mm. lääkkeet, huumeet) ja verotuksen valvonnan tarvitsemaa laboratorioanalytiikkaa ja asiantuntemusta tehokkaaksi kokonaisuudeksi. Palvelee Tullin ja VM:n lisäksi myös muita viranomaisia mm. Evira, Tukes, Valvira sekä tekee paljon yhteistyötä muiden laboratorioiden kanssa, on siis valtakunnallisesti kokonaistehokas. Nykyinen malli koko tullin itsenäisenä palveluyksikkönä mahdollistaa tehokkaan priorisoinnin, suunnittelun, toiminnan kehittämisen ja keskittämisen laboratoriotoimintaan sekä siihen liittyvään asiantuntemukseen.
Lähestyvät eläköitymiset ja pelko, ettei heidän tilalle saada rekrytoitua henkilöstöä (n.16% henkilöstöstä on yli 60 vuotiaita).
Akkreditoidussa laboratoriossa ammattipätevyyden saaminen voi viedä useampia vuosia.
Puuttuvat resurssit rasittavat henkilöstöä liikaa.
Näytemäärien lisäys, varsinkin laittoman maahantuonnin kohdalla oli vv.2009-2010 13%.
Liikkuvien ryhmien mukaantulo näytteenottoon on hidastanut tutkimusten tekoa nopeasti pilaantuvien tai kiellossa olevien tuoretuotteiden osalta, kun vastausaika on pyritty pitämään alla 24 tunnissa.
Tullilaboratorion riippumattomuus, itsenäisyys ja toiminta on turvattava.
Luonnoksessa valtioneuvoston asetukseksi Tullin hallinnosta Tullilaboratorion asema on todettu riittämättömästi.
8) AJONEUVO- JA VENEKALUSTO SAATETTAVA AJANMUKAISELLE TASOLLE
Tullilla on lakiin perustuva tehtävävelvoite ja toimivalta estää kiellettyjen ja rajoitusten alaisten tavaroiden maahantulo ja valvoa huvialusliikennettä sekä kauppa-alusliikennettä sen estämiseksi, että mitään tavaraa ei pureta laittomasti ennen satamaan saapumista.
Laki tullilaitoksesta 8.2.1991/228 2§ mukaisesti Tullilaitos vastaa maahan tuotavien ja maasta vietävien tavaroiden ja ulkomaanliikenteen tullivalvonnasta ja muista tullitoimenpiteistä sekä tulli- ja valmisteverotuksesta sen mukaan kuin niistä erikseen säädetään. Tullikoodeksin soveltamisasetuksen 193 artiklan perusteella puolestaan kaikkea huvialusliikennettä kohdellaan valvonnallisesti kolmannen maan liikenteenä. Tullivalvonnan toteuttamiseen sisäliikenteessäkin on siis olemassa laillisuusperuste, mutta rajatarkastukset ilman erityisiä perusteita ovat kiellettyjä. Tullilla on toimivalta ja toimintavelvoite kohdistaa tullivalvontaa huvialuksiin niiden lähtö- ja määräsatamasta riippumatta.
Veneliikenteen tullivalvonta on ollut haasteellista Schengen-alueen laajentumisen jälkeen.
Merialue on EU:n ja Schengenin laajentumisen seurauksena muodostunut tullivalvonnallisesti haasteelliseksi alueeksi. Henkilöihin jotka liikkuvat huvialuksilla jäsenmaiden välisessä liikenteessä, ei saa kohdentaa rajatarkastuksia, ja veneet saavat kulkea jäsenmaasta toiseen vapaasti. Uhkana on, että veneliikennettä aletaan lisääntyvissä määrin hyödyntää rikollisiin tarkoitusperiin kun rajatarkastusten ennalta estävä vaikutus on poistunut.
Tullin suorittaman venevalvonnan on oltava uskottavaa ja nykypäivän vaatimusten mukaista. Tullilla käytössä olevan kaluston tulee olla tarkoituksenmukaista ja Tullin operatiivisiin tehtäviin soveltuvaa. Kaluston on oltava raskaaseen ammattimaiseen käyttöön suunniteltua ja valmistettua. Näin turvataan tehtävien hoito ja henkilökunnan työturvallisuus.
Valitettavasti Tullin venekalusto on päässyt pahasti vanhentumaan, eikä se muutoinkaan ole nykypäivän vaatimusten mukaista. Partioveneistä suurin osa on hankittu 80-luvulla.
”Hätäratkaisuna” (kun rahaa omien partioveneiden uusimiseksi ei ole ollut käytettävissä) on muutamien viime vuosien aikana vuokraamalla hankittu kalustoa valvontakäyttöön. Ymmärrettävästi tämä ei kuitenkaan voi olla ratkaisu viranomaisen kalustotarpeeseen. Markkinoilta ei yksinkertaisesti ole saatavissa vuokraamalla Tullin vaatimusten mukaista kalustoa. Tullille tulisi pikaisesti osoittaa kohdennettua lisärahaa partioveneiden uusimiseksi.
Tullin autokalusto vanhenee hälyttävää vauhtia. Ajoneuvojen keskimääräinen ikä on yli 10 vuotta. Liikenneturvallisuus on vaarassa vanhan kaluston vuoksi. Tuleekin pyrkiä korkeintaan 5 vuoden ikäiseen ajoneuvokalustoon. Tullille tulisi osoittaa kohdennettua lisärahaa autokaluston uusimiseksi.
9) TULLIN VUOKRAMENOT ON BUDJETOITAVA ERILLEEN VIRASTON TOIMINTAMENOISTA