Kesäkuun 17. päivänä saavutettu Kataisen hallituksen hallitusohjelma määrittelee pitkälti valtionhallinnon kehittämisen ja sen henkilöstön aseman kannalta tärkeitä suuntaviivoja seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Mukana on sekä hyviä, että huonoja asioita.

Valtion henkilöstön kannalta merkittävin hallitusohjelmassa mainittu linjanmuutos liittyy tuottavuusohjelmaan. Siitä mainitaan seuraavaa: ”Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla, josta hallitus sopii vaalikauden kehyksestä päätettäessä”. JHL on koko tuottavuusohjelman toteuttamisen ajan ja viimeksi hallitusohjelmatavoitteissaan peräänkuuluttanut vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden näkökulmia silkan henkilöstön saneerauksen sijaan, joten kirjauksen sanamuodot antavat viitteitä paremmasta. Mikäli hallitus luopuu henkilötyövuosiin sidotuista vähennystavoitteista, se vähentäisi tehtävien ulkoistamispaineita. Niukkuuden jatkumiseen viittaa kuitenkin virke ”Mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan.”

Yleisesti valtion henkilöstön näkökulmasta tärkeitä ovat sitoumukset valtion henkilöstöpoliittisten periaatteiden hyväksymisestä, valtion yhteistoimintalain uudistamisesta sekä virkamieslain täydentämisestä muutosturvaa vahvistaen. Tämä viimeinen tarkoittaa ns. liikkeenluovutusperiaatteen sisällyttämistä virkamieslakiin.

Alueellistamisen linjauksia täsmennetään. Jatkossa ”valtion toimintojen alueellistamisen laatua ja kustannustehokkuutta arvioidaan ja arvioinnin perusteella alueellistamista voidaan jatkaa kokonaistaloudellisin perustein toimintojen uudelleenorganisoinnin tai uusien toimintojen perustamisen yhteydessä. Alueellistamisessa huomioidaan alueiden omat vahvuudet sekä hyvä henkilöstöpolitiikka”.

Yhtenä hallitusohjelman painopisteistä on harmaan talouden torjunta. Raharesursseja lisätään 20 milj. euroa/vuosi. Henkilöstö- ja raharesursseista sanotaan mm.: ”Talousrikollisuuden kiinnijäämisriskin nostaminen edellyttää riittäviä viranomaisresursseja (finanssivalvonta, maistraatit, oikeuslaitos, syyttäjä, poliisi, rajavalvonta, tulli, työsuojelu, verottaja ja kilpailuvirasto). Harmaan talouden viranomaisresursointi on irrotettava hallituksen tuottavuusohjelmasta. Viranomaisresursseja lisätään määräaikaisesti harmaan talouden torjuntaan.” Työsuojelun osalta on kirjattu erityinen tarkastelu: ”Selvitetään kolmikantaisesti työsuojeluvalvonnan resurssien riittävyys ja tarkoituksenmukainen kohdentaminen, toimivaltuudet sekä hallinnolliset kehittämistarpeet.”

Sisäistä turvallisuutta koskevassa osassa käsitellään osittain samojen viranomaisten resursseja näin: ”Poliisipalvelut turvataan koko maassa. Tavoitteena on vakiinnuttaa poliisien määrä vähintään nykyiselle tasolle koko vaalikaudeksi” sekä ”Turvataan rajavalvontaviranomaisten toimintakyky. Selvitetään Venäjän ja EU:n välillä valmisteltavan viisumivapaussopimuksen vaikutukset rajavartiolaitoksen, tullin, poliisin, oikeuslaitoksen sekä vankiloiden henkilöstövoimavaroihin, laitteisiin, liikennejärjestelyihin sekä viranomaisten yhteistyöhön.”

Yhteenvetona voi todeta, että JHL:n hallitusohjelmavaikuttamisen jälki näkyy linjauksissa selvästi, mutta talouden hevoskuuri jatkuu ja määrärahat ovat virastoissa edelleen kireällä.

Laajempi kooste valtion henkilöstön asemaan vaikuttavista kirjauksista löytyy jäsenosiosta. (Vain rekisteröityneille Tulliliiton jäsenille).

Koko hallitusohjelman löydät tästä.

Lisätietoja: valtiosektorin neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch, 040 7289 04