SAK:n tavoitteena tasapainoinen yhteiskuntasopimus

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly korostaa, että yhteiskuntasopimuksen synnyttäminen edellyttää tasapuolisuutta. Siitä neuvotteleminen vie myös aikaa.

– Tuomme neuvotteluprosessiin omia tavoitteitamme, kuten muutosturvan, irtisanomistilanteiden paremman käsittelyn, osaamisen vahvistamisen ja henkilöstön aseman yrityksissä sekä pienituloisten kannustinloukkujen purkamisen.

Hallitus antoi tänään työmarkkinoiden osapuolille ehdotuksensa yhteiskuntasopimusneuvotteluista. Lauri Lylyn mukaan mahdollinen neuvottelutulos sopimuksesta syntyy aikaisintaan vasta syksyllä 2016 lähellä nykyisten sopimusten päättymistä.

Lyly kommentoi neuvotteluja huomenna tiistaina Ylen TV1:n Aamu-tv:ssä kello 7.18. SAK:n hallitus keskustelee yhteiskuntasopimuksesta maanantaina 10. elokuuta.

SAK:n tiedote

Tuottavuus ei parane hiostamalla

Tuottavuus ei parane hiostamis- ja tehostamisajattelulla, SAK:n kehittämispäällikköJuha Antila tähdentää. Yritysten tulisi keskittyä parantamaan tuotteitaan, ideoimaan uusia tapoja tehdä työtä sekä markkinoimaan työnsä tuloksia.

– Suomalaisyritykset keskittyvät muiden Pohjoismaiden yrityksiä yksipuolisemmin kustannusten leikkaamiseen, olemassa olevien tuotteittensa ja palvelujensa elinkaaren pidentämiseen sekä prosessien tehostamiseen sen sijaan, että ne kehittäisivät uusia innovaatiota, Antila kirjoittaa SAK:n Hyvä työ -blogissa.

Juha Antilan kirjoitus

Yksi euro työhyvinvointiin tuottaa kuusi euroa voittoa

Työhyvinvointiin panostaminen ja työkyvyttömyyden ehkäiseminen maksavat itsensä kuusinkertaisena takaisin, muistuttaa SAK:n tutkimusasiantuntija Riitta Juntunen. Sijoittamalla yhden euron työhyvinvointiin yritys saa siis takaisin kuusi euroa.

– Kyse on pitkälti työnjohdon tahtotilasta ja osaamisesta, Juntunen kirjoittaa SAK:n Hyvä työ -blogissa.

Riitta Juntusen kirjoitus

Järjestöjen ryhmäkanneoikeus parantaisi heikomman suojaa

SAK ehdottaa, että järjestöt ja yksityiset henkilöt saisivat oikeuden ajaa ryhmäkanteita. Tällä hetkellä julkisen ryhmäkanteen voi nostaa vain viranomainen kuluttaja-asioissa.

SAK antaisi rekisteröidyille yhdistyksille oikeuden ajaa kanteita myös ilman ryhmän jäsenten suostumusta.

– Työntekijät eivät lähde nostamaan kannetta omissa nimissään, koska he pelkäävät leimautumista tai työpaikan menettämistä. Järjestöjen kanneoikeuden myötä työntekijän ei välttämättä tarvitsisi esiintyä omissa nimissään nykyisessä määrin, mikä näkyisi parempana työntekijöidenkin oikeuksien toteutumisena työelämässä, SAK:n päälakimiesTimo Koskinen kertoo.

SAK:n teettämä selvitys järjestöjen kanneoikeudesta eri maissa julkaistiin kesäkuussa.

Lisätietoja SAK:n selvityksestä