Valtiosektorin kohdeviesti 1/2015

Kohdeviesti valtiosektorin luottamusmiehille
ja yhdistyksille

Aiheina:

$1?         Prosenttiperusteisen vuosilomapalkan sopimusmuutosta koskevat neuvottelut käynnissä

$1?         Virkamiehen sairausajan palkkaa koskeva sopimusmuutos realisoituu 1.4.2015 alkaen - toimintaohjeita

$1?         VIRSU-työryhmien raportit ovat valmistuneet

Prosenttiperusteisen vuosilomapalkan sopimusmuutosta koskevat neuvottelut käynnissä

Kuten joulukuisessa kohdeviestissämme (kts. 4/5.12.2014) mainittiin, loppuvuodesta pääsopijajärjestöt avasivat keskustelun valtion työmarkkinalaitoksen kanssa prosenttiperusteisen vuosilomapalkan (vuosilomasopimus 17 § 2 momentti) ongelmista ja sopimuksen muutostarpeista. Kyseinen vuosiloman laskentatapa koskee henkilöitä, joiden työaika ja sen myötä palkkaus on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana.

Tammikuussa työmarkkinalaitos vihdoin tunnisti ainakin joitakin ongelmista ja myöntyi sopimusmuutoksiin tähtäävien neuvottelujen aloittamiseen. Tavoitteena on ratkaisun löytäminen helmikuun loppuun mennessä, jotta muutokset voitaisiin tehdä koskemaan jo kulumassa olevaa lomanmääräytymisvuotta.

Neuvottelut ovat siis kesken, mutta tässä vaiheessa vaikuttaa siltä, että ainakin vuosilomapalkan maksuajankohdan osalta oltaisiin luopumassa kesäkuussa maksettavasta kertasuorituksesta ja vuosilomapalkka maksettaisiin silloin kun vuosilomaa pitää. Keskeisin avoin kysymys koskee tulkintaa vuosiloman yhteydessä olevien arkipyhien kohtelusta. Tällä hetkellä ei normaalia palkkaa makseta loman yhteydessä olevilta arkipyhiltä ja tämän oikeellisuudesta järjestöillä on eri käsitys kuin työnantajalla.
Neuvottelujen edistymisestä tiedotetaan teille kunhan oikeudenmukainen ja yksimielinen ratkaisu tähän asiakokonaisuuteen löytyy.

Neuvottelujen kuluessa on ilmennyt työmarkkinalaitoksella olevan tulkinta, jonka mukaan prosenttiperusteisen vuosilomapalkan säännöksiä ei sovelleta mikäli henkilön työaika ja sen myötä palkka muuttuu nimenomaisesti 1.4. eli lomanmääräytymisvuoden alussa. Tämä tulkinta kannattaa ottaa huomioon, mikäli muutoksen ajankohdan voi valita. Muutos kannattaa siis, mikäli mahdollista, ajoittaa tuohon päivään.

Edelleen toivomme, että välitätte virastostanne vastaavalle sopimustoimitsijallemme tietoja (palkkalaskelmia) tapauksista, joissa lomien yhteydessä on arkipyhiä. Ratkaisemme jatkotoimet sen perusteella mihin käynnissä olevissa neuvotteluissa päädytään.

Virkamiehen sairausajan palkkaa koskeva sopimusmuutos realisoituu 1.4.2015 alkaen - toimintaohjeita

Virkamiehen oikeus sairausloman aikaiseen palkkaukseen päättyy, kun sairausloma on yhtäjaksoisesti kestänyt yli 12 kuukautta. Sairauslomat katsotan yhdenjaksoiseksi, jollei virkamies niiden välillä ole ollut työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyviä työpäiviä tai jolleivat sairauslomat ole johtuneet selvästi eri sairauksista.

Vaikka palkanmaksu päättyykin, virkasuhde jatkuu edelleen. Virkamiestä ei voida irtisanoa sairauden vuoksi, ellei sairaudesta ole ollut seurauksena työkyvyn olennainen ja pysyvä heikentyminen ja virkamiehellä on sen perusteella oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen (Virkamieslaki 7 luku 25 §).

Samalla, kun palkanmaksu päättyy, päättyy myös virkamiehen oikeus työnantajan järjestämään työterveyshuollon sairaanhoitoon. Työterveyshuollon lakisääteiseen osaan virkamiehellä on oikeus niin kauan kuin virkasuhde on voimassa. Näihin lakisääteisiin tehtäviin kuuluvat työhön paluun tukeminen ja kuntoutukseen ohjaus. Virasto voi kuitenkin omalla päätöksellään mahdollistaa sairaanhoidon käytön myös palkanmaksun katkettua.

Jos virkamies on ollut jo useamman vuoden sairauslomalla, mutta ei ole vielä hakenut työkyvyttömyyseläkettä, kannattaa hakuprosessi aloittaa viimeistään nyt. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää, että hakija arvioidaan sairauden, vian tai vamman vuoksi pysyvästi työkyvyttömäksi virkaansa.
Kuntoutustuen eli määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen edellytyksenä on sama työkyvyn heikentymä, mutta tällöin työkyvyn ei arvioida heikentyneen pysyvästi. Eläkelaitos eli Keva voi myös arvioida hakijan työkyvyn heikentyneen vain osittain ja myöntää osatyökyvyttömyyseläkkeen tai osakuntoutustuen.

Jos työkyvyttömyyseläkehakemus on hylätty, pitää ottaa yhteys työnantajaan ja/ tai työterveyshuoltoon työhön paluun mahdollisuuksien selvittämiseksi. Hylkäyspäätös merkitsee sitä, että virkamiehellä on katsottu olevan työkykyä omaan työhönsä jäljellä. Työnantajan on hyvä tietää tämä, jotta virkatehtäviä olisi mahdollista järjestellä uudelleen tai selvittää vaihtoehdot sijoittaa virkamies muuhun työhön.

Jos työnantaja ei voi osoittaa virkamiehelle terveydentilan kannalta sopivaa työtä, niin virkamiehen tulee ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi ja hakea ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa toimeentulonsa turvaamiseksi. Työttömyyspäivärahaa haetaan JHL:n työttömyyskassasta. Päivärahahakemukseen tulee liittää työnantajalta todistus siitä, että työnantajalla ei ole tarjota työkykyyn soveltuvaa työtä.

Vuoden 2015 alusta tuli voimaan lakimuutos, jonka mukaan Keva eläkelaitoksena tutkii aina työkyvyttömyyseläkehakemusta käsitellessään myös hakijan oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen. Mikäli hakijalla katsotaan siihen olevan oikeus ja muut ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyvät, hän saa päätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen. Myönteinen päätös kuntoutusoikeudesta annetaan siis Kevasta ilman virkamiehen omaa hakemusta ja on voimassa 9 kuukautta. Ammatillisen kuntoutuksen esimerkiksi työkokeilun toteutuminen edellyttää hakijalta yhteistyössä työnantajan kanssa tehtyä ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmaa.

Työsopimussuhteisten sairausajan palkkaukseen ei ole tehty muutoksia.

Lisätietoja:
http://www.keva.fi/fi/tyossa_jatkaminen/ratkaisuja_tyokyvyn_heikentyessa/Sivut/Default.aspxblank">KEVA Työntekijöille ratkaisuja työkyvyn heikentyessä
KELA Työkykyneuvonta

JHL:n työttömyyskassa> Ansiopäivärahan hakuohje työttömälle   

VIRSU-työryhmien raportit ovat valmistuneet

Valtiovarainministeriön asettaman virastoselvityshanke VIRSUn työryhmät ovat saaneet työnsä päätökseen. Toinen ryhmistä tarkasteli ja pohti keskusvirastorakenteen kehittämismahdollisuuksia ja toinen valtion alue- ja paikallishallinnon tulevaisuuden malleja. Molemmat raportit toimivat syötteenä seuraavan hallituksen ohjelman työstäjille, joten ne on otettava vakavina esityksinä.

Koska virastorakenteella ja sen muuttamisella on aina merkittäviä henkilöstövaikutuksia, on JHL tässäkin asiassa työstämässä vaikuttamisaineistoa jäsenten aseman turvaamiseksi muutoksissa. Toivomme, että yhdistyksissä ja työpaikoilla tutustutaan selvityksiin ja otetaan kantaa niihin sisältyviin vaihtoehtoihin. Voitte toimittaa kommenttejanne perusteluineen virastostanne vastaavalle sopimustoimitsijallemme. Otamme ne huomioon JHLn kantojen muodostamisessa.

Raportit löytyvät VM:n sivuilta   

Edunvalvontaterveisin

Kristian Karrasch
neuvottelupäällikkö
Valtion, infra- ja sivistysalan toimialue/Edunvalvontalinja
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry