SAK ja STTK ihmettelevät, miksi laatu ja työntekijöiden turva ovat sivuroolissa julkisia hankintoja koskevassa lakiuudistuksessa. 

Palkansaajakeskusjärjestöt vaativat, että tarjouksia vertaillessa tulisi aina huomioida edullisimman hinnan lisäksi myös laatutekijät.

Tänään työministerille luovutetussa hankintalakimietinnössä esitetään, että halvin hinta on tasavertaisessa asemassa parhaan hinta-laatusuhteen kanssa julkisissa hankinnoissa. Mietintö ei huomioi lakimuutoksen taustalla olevaa direktiiviä, jonka tarkoituksena on ollut taata laadukkaat julkiset palvelut, vahvistaa työntekijöiden työehtoja sekä suojella ympäristöä.

– Esitys ei ole hyväksyttävissä. Hankintojen laatua ei paranneta sillä, että jatkossa palvelu- ja rakennusurakoissa pelkän hinnan käyttö vertailuperusteena pitäisi perustella. Tämä ei riitä takaamaan laadun riittävää huomioon ottamista. Siksi laadun huomioimisesta tulisikin tehdä velvoittavaa, sanoo STTK:n lakimies Inka Douglas.

– Palkansaajien työoloista huolta kantavat ja alihankintaketjun työoloja valvovat yritykset häviävät jatkossakin sellaisille tarjoajille, jotka eivät panosta vastuulliseen yritystoimintaan. Jos laadun merkitys ei vahvistu esityksestä, nykykäytäntö tulee jatkumaan, SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka jatkaa.

Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että yritykset ja järjestöt noudattavat ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisia velvoitteita hankintasopimuksia toteuttaessaan. Mietintö ei kuitenkaan huomioi tätä asiaa riittävästi.

SAK ja STTK vaativat, että hankintasopimuksen erityisehtojen soveltamisalan ja alihankintaa koskevien pykälien tulisi olla vahvemmat.

– Direktiivi mahdollistaisi mietintöä kattavamman säätelyn alihankinnasta ja sen valvonnasta. Erityisesti tarjoajaa koskevat ilmoitusvelvoitteet pitäisi toimeenpanna laajempana kuin, mitä ne ovat mietinnössä, toteaa lakimies Inka Douglas.

Myös tarjouskilpailun voittaneessa yrityksessä työskentelevien työntekijöiden työehdot tulisi turvata nykyistä vahvemmin uudessa hankintalaissa.

– Suomessa tehtävässä työssä on noudatettava vähintään niitä työsuhteen ehtoja, jotka on kirjattu suomalaiseen lainsäädäntöön ja työehtosopimuksiin. Tämä vaatimus tulisi ottaa mukaan kaikkiin julkisiin hankintasopimuksiin: valtion hankintayksiköiden lisäksi myös kuntien, kuntayhtymien ja Hanselin tekemiin sopimuksiin, perustelee elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka.

EU:n komission tekemän arvion mukaan Suomi käyttää julkisiin hankintoihin yli kolmekymmentä miljardia euroa vuodessa.

Lisätietoja:
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n lakimies, Inka Douglas, puh. 040 154 8960
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n lakimies, Anu-Tuija Lehto, puh. 040 778 1080