stop

EK katkaisi neuvottelut hätiköidysti

Palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen neuvottelut Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä parantavasta työmarkkinasopimuksesta päättyivät 2. joulukuuta. Neuvottelut katkaisi työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

 

EK perusteli vetäytymistään Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n irtautumisella sopimuksesta. Neuvottelujen katkaiseminen yhden liiton vuoksi on outoa: SAK edustaa keskusjärjestönä 21:tä ammattiliittoa, joista 20 oli valmiita jatkamaan neuvotteluita.

Ilman AKT:tä kriisisopimukseen olisi ollut mahdollista saada mukaan 97 prosenttia kaikista palkansaajista. Kahden edellisen keskitetyn ratkaisun eli raamisopimuksen sekä työllisyys- ja kasvusopimuksen kattavuus oli hiukan yli 90 prosenttia, mikä riitti mainiosti niin työnantajille kuin palkansaajille.

SAK olisi tarkastellut vasta helmi–maaliskuussa, mitkä liitot ovat mukana mahdollisessa sopimuksessa.

Palkansaajat kummeksuvat EK:n sääntömuutosta, jonka mukaan se ei tee keskitettyjä työmarkkinaratkaisuita toukokuun 2016 jälkeen. Aivan neuvotteluiden kalkkiviivoilla annetun ilmoituksen johdosta AKT ilmoitti irtautuvansa sopimuksesta, vaikka se hyväksyi SAK:n ehdottaman työmarkkinaesityksen syyskuussa

Mitä tämän jälkeen?

Jos työmarkkinaneuvotteluissa ei päästä tulokseen, hallitus on ilmoittanut heikentävänsä työntekijöiden työehtoja pakkolakien avulla. SAK ei hyväksy hallituksen esittämiä pakkolakeja.

7. joulukuuta 2015
SAK:n hallitus kokoontuu.

9. joulukuuta 2015
Hallituksen pakkolakien lausuntokierros päättyy.

23. tammikuuta 2016
SAK:laiset luottamusmiehet kokoontuvat Tampereelle pohtimaan järjestöllisiä toimia.

Kevät 2016
Hallituksen pakkolakiesitykset eduskunnalle

 

Kesä 2016
Hallituksen pakkolait astuvat voimaan.

30. syyskuuta 2016
Ensimmäinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen työehtosopimus päättyy.

Lokakuun loppu 2016 – tammikuu 2017
Useimmat muut työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset työehtosopimukset päättyvät.

 

SAK:n vaihtoehto:
Yhteisesti sovittu työmarkkinaratkaisu

SAK toi syksyllä neuvottelupöytään Suomen kilpailukykyä selvästi parantavan esityksen. Se olisi parantanut työllisyyttä ja kilpailukykyä hallituksen pakkolakihankkeita nopeammin, reilummin ja nykyaikaisemmin.

SAK:n malli Suomen talouden ja kilpailukyvyn parantamiseksi
vuonna 2017 ei palkankorotuksia
vuonna 2018 palkankorotukset määrittää avoin sektori eli vientialat
työnantajamaksuja pienennetään ja palkansaajien maksuosuutta kasvatetaan maltillisesti

  • joustava lomarahamalli, joka huomioi työllisyystilanteen ja helpottaa yritysten taloutta matalasuhdanteissa – hyvässä tilanteessa se olisi antanut nykyistä paremman lomarahan
  • työttömyysturvan leikkauksia pienennetään
  • yritykset hyödyntävät paranevaa kannattavuuttaan investoimalla Suomeen
  • hallitus valmistelee työttömyysturvan, paikallisen sopimisen ja työelämän uudistukset neuvottelemalla työmarkkinajärjestöjen kanssa, ei vain kuulemalla niitä
  • harmaan talouden torjuntaan lisää resursseja.
  • Työnantajamaksujen pienentäminen olisi voitu toteuttaa vuonna 2016 eli vuotta aiemmin kuin muut esillä olleet keinot yksikkötyökustannusten alentamiseksi.
  • SAK:n esitys ei sisältänyt lainkaan työehtojen heikennyksiä.

Hallituksen vaihtoehto:
Työehtojen heikentäminen pakkolaeilla

Hallituksen mukaan 15 prosentin kilpailukykyloikasta viisi prosenttia on tehtävä leikkaamalla palkansaajien yksikkötyökustannuksia. Tämän
hallitus toteuttaisi pakottavalla lainsäädännöllä.

Hallituksen pakkolakiesitykset

  • ensimmäisestä sairauspäivästä palkaton, kahdeksalta seuraavalta päivältä vain
  • 80 prosenttia palkasta
  • lomarahasta pois 30 prosenttia
  • loppiainen ja helatorstai palkattomiksi vapaapäiviksi
  • vuosiloman enimmäispituudeksi kuusi viikkoa – tämä lyhentäisi etenkin julkisen puolen 38 päivän lomista kahdeksan päivää.

Hallituksen pakkolakiesitykset heikentäisivät toteutuessaan merkittävästi kaikkien työntekijöiden toimeentuloa.

Lakiesitykset rikkovat lainsäädännön periaatetta heikomman suojasta. Pakkolakien lähtökohtana on, ettei työehtosopimuksissa saisi sopia lakia parempia työehtoja. Näin pakkolait suojelisivat juridisesti vahvempaa neuvotteluosapuolta eli työnantajaa, eivät heikommassa asemassa olevaa työntekijää.

Hallituksen pakkolait rajoittavat Kansainvälisen työjärjestön ILOn ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen suojamaa työmarkkinajärjestöjen oikeutta sopia vapaasti.

Terveiset hallitukselle
Lähetä terveiset hallitukselle. Viestisi toimitetaan suoraan Sipilälle, Soinille ja Stubbille.

http://terveisethallitukselle.fi

Kooste työmarkkinatilanteesta (kysymyksiä ja vastauksia neuvottelujen katkeamisesta, aikajana sekä materiaalia)

www.sak.fi/neuvottelutilanne