Työmarkkinoilla ollaan ajautumassa entistä syvempään lamaan: teollisuuden lomautukset ovat muuttumassa irtisanomisiksi ja myös palvelualoilla työttömyys on nopeasti kasvamassa. Maan hallitus on toistaiseksi osoittanut suurta piittaamattomuutta tästä kehityksestä. Nyt on tehtävä kaikki voitava, jotta työttömyys ei enää pahenisi.
Hallitus ei ole varannut riittävästi määrärahoja työllisyyden hoitoon, vaikka talous on romahtanut. Työllisyysmäärärahoja on lisättävä nopeasti. Pitkäaikaistyöttömyyttä ei saa päästää räjähtämään käsiin. Tämän opimme jo 90-luvun lamasta. Hallituksen on ryhdistäydyttävä ja suunnattava tuntuvia elvytystoimia työllistäviin kohteisiin, kuten uudis- ja korjausrakentamiseen, energiatuotantoon ja teollisuuden muihin toimintaedellytyksiin sekä liikenneväylien parantamiseen. Työnantajien ja omistajien, myös valtion on toimittava vastuullisesti työllisyyden ylläpitämiseksi ja harmaan talouden torjumiseksi.
Hallituksen on huolehdittava myös siitä, että kuntien vastuulla olevat kansalaisten peruspalvelut, kuten peruskoulu, lasten päivähoito, terveys- ja vanhusten palvelut voidaan turvata. Valtiovallan onkin lisättävä kuntien rahoitusta ja estettävä palvelujen ulkoistaminen ja alasajo Myös valtion tuottamat perus- ja viranomaispalvelut on turvattava.
Työnantajien esittämille vaatimuksille palkkojen alentamisesta ei ole perusteita – päinvastoin. Nykyinen taloudellinen tilanne vaatii elvytystä ja valtion verotulojen turvaamista eikä suinkaan luopumista aiemmin sovituista palkankorotuksista. Työnantajien esittämä nollalinja heikentäisi palkansaajien toimeentulon edellytyksiä, lisäisi entisestään sosiaaliturvan kustannuksia, supistaisi kotimaista kulutusta ja lisäisi siten työttömyyttä. Tämänkin opimme 90-luvun alun lamasta.
Työstä on maksettava palkkaa, jolla tulee toimeen. Myös pätkä- ja silpputyöntekijöille on taattava ihmisarvoinen ansiotaso. Lisäksi nykyisessä epävakaassa taloudellisessa tilanteessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota työelämän laadun parantamiseen, jotta muun muassa henkilöstövähennykset, irtisanomisuhat ja yleinen epävarmuus työsuhteesta eivät heikennä työntekijöiden jaksamista. Erityisesti epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien työsuhde- ja työttömyysturvaa on parannettava.
Työttömyyden nopea paheneminen ja päivärahasäännösten monimutkaisuus ovat johtaneet pahimmilla työttömyysaloilla siihen, että työttömät ovat joutuneet odottamaan päivärahoja kohtuuttoman kauan. Hallituksen on valmisteltava pikaisesti yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa lakimuutokset, joilla nopeutetaan työttömyyspäivärahojen maksatusta.
Talouden kansainvälistyminen tarkoittaa myös työelämän ja työntekijöiden edunvalvonnan kansainvälistymistä. Siksi jokaisen palkansaajan on syytä valvoa etuaan ja äänestää työntekijöiden etujen puolesta toimivaa ehdokasta eurovaaleissa.