(Tulliviesti 3/2011)

– Tulli tekee yhteiskunnan kannalta merkittävää työtä, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen korostaa.  Hän pitää Tullin yhteiskunnallista vaikuttavuutta todella suurena.

– Tulli on keskeisessä roolissa monissa tärkeissä asioissa. Tullilla on toimintaa, joka ei välttämättä tule mieleen monellekaan ihmiselle. Tullin toiminnan monipuolisuus on ollut itsellenikin yllätys. Televisiossa pyörinyt Tulli-sarja on nostanut varmaan ihan uudella tavalla ihmisten tietoisuuteen sen, mitä kaikkia tehtäviä Tullille kuuluu, ministeri Virkkunen toteaa. Lukuisten muiden tehtävien ohella hänen vastuualueelleen valtiovarainministeriössä kuuluvat myös tulleja koskeva asiat.

Harmaan talouden ohjelma on nykyisen hallituksen kärkihankkeita. Laadittavalla toimintaohjelmalla tullaan tavoittelemaan vähintään 300–400 miljoonan euron vuosittaisia vero- ja sosiaalivakuutusmaksujen lisäyksiä sekä takaisinsaatuja rikoshyötyjä. Tulli mainitaan hallitusohjelmassa yhtenä harmaan talouden ohjelmaan osallistuvana viranomaisena.

Ministeri Henna Virkkunen kertoo, että harmaata taloutta varten on perustettu ministerityöryhmä, jota vetää valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. Myös sisäistä turvallisuutta varten on perustettu ministerityöryhmä, jota johtaa sisäasiainministeri Päivi Räsänen.

PTR-yhteistyötä on tiivistettävä

– Tullin rooli sekä harmaan talouden että sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on keskeinen. Tullin, poliisin ja rajavartiolaitoksen yhteistyötä on tiivistettävä entisestään. Tästä pitää käydä keskustelua sisäasiainministeriön kanssa, jonka alaisia poliisi ja rajavartiolaitos ovat, ministeri sanoo.

Asiassa ei ole hänen mielestään lainsäädännöllisiä ongelmia, koska lainsäädäntö mahdollistaa joustavan työnjaon. – Ongelmana ovat pikemminkin resurssit. Tulli on joutunut tekemään näitä ns. tuottavuussäästöjä hyvin etupainotteisesti. Vaikka henkilöstöä on vapautunut muun muassa sähköisen asioinnin seurauksena joistakin tehtävistä, sitä ei ole voitu sijoittaa optimaalisesti toisiin tehtäviin. Ei ole hauskaa joutua lähtemään esimerkiksi Länsi-Suomesta töihin Itä-Suomeen, Henna Virkkunen korostaa. Tullin htv-määrä on vähentynyt 300:lla vuosina 2009–2011.

Hallitusohjelma antaa ministerin mukaan viitteitä Tullin lisäresursseista, koska ohjelmassa sanotaan, että harmaan talouden ohjelmaa toteuttavat viranomaiset pitäisi jättää kokonaan tuottavuusohjelman ulkopuolelle. Tulli saikin jo jonkin verran kaivattuja lisäresursseja ensi vuodelle osana harmaan talouden torjunnan pakettia.

Hallitus muuttaa tuottavuusohjelman vaikuttavuus/tuloksellisuusohjelmaksi, jonka toteuttamiseksi pyritään löytämään uudenlaisia tapoja. – Henkilöiden vähentäminen ei suoraan lisää tuottavuutta, vaan silloin toiminnan laatu voi kärsiä. On kehitettävä oikeasti toimintatapoja, työnjakoa, jotta ihmiset voisivat paremmin ja saataisiin oikeasti nostettua tuottavuutta, Virkkunen huomauttaa.

Vaikuttavuus/tuloksellisuusohjelman valmistelu on valtiovarainministeri Urpilaisen valtiosihteerin Tuire Santamäki-Vuoren vastuulla.

Organisaatiomuutoksen aikataulu on haasteellinen

Tulli uudistaa organisaatiotaan lähitulevaisuudessa siten, että piiriorganisaatio häviää. Tullihallinnossa tulee olemaan Tullihallitus, tietyt valtakunnalliset toiminnot sekä yhdeksän operatiivista alueyksikköä. Tullihallitus on tehnyt asiasta jo esityksen valtiovarainministeriölle. Uudistuksen pitäisi tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Ministeri Virkkunen pitää Tullin organisaatiouudistusta perusteltuna ja järkevänä, koska piirien hävitessä osaamista ja henkilöitä voidaan siirtää joustavammin sinne, missä tarvetta on.
– Toimintatavat muuttuvat joustavammiksi ja turha jäykkyys häviää.

Uudistuksen aikataulu saattaa ministerin mielestä olla kuitenkin liian optimistinen.

– Organisaation saaminen voimaan ensi vuoden alusta on hankalaa aikataulusyistä. Eduskunta tulee ruuhkautumaan siksi, että budjetti annetaan eduskunnalle poikkeuksellisen myöhään, vasta lokakuun puolivälissä. Uudella eduskunnalla pitää olla riittävästi aikaa käydä asioita läpi asiantuntijoiden kanssa.

Toinen uudistuksen mahdolliseen viivästymiseen vaikuttava seikka on Henna Virkkusen mukaan se, että ns. VETO-asia eli Tullin veronkannon siirtäminen Verohallinnolle on jäänyt pyörimään taustalle.

– Taustalla on edelleen se, miten asiat pitäisi hoitaa työnjaollisesti Tullin ja Verohallinnon välillä. Siihen ei ole otettu mitään kantaa hallitusohjelmassa, eikä siitä ole vielä keskusteltu lainkaan hallituksessa. Tämä on yksi syksyn aikana linjattava ja ratkaistava asia.

Ministeri Virkkunen pitää ko. asiassa ongelmana sitä, että Tullissa veroasioita hoitavat henkilöt tekevät paljon muutakin.

– Siksi verotustoiminnan erottaminen Tullista ei olisi yksinkertaista. Tämän asian kanssa on ollut pitkään tyhjäkäyntiä venyneiden hallitusneuvottelujen takia, ministeri selvittää.

Sähköiseen asiointiin on panostettava

Tulli on panostanut viime vuosina paljon sähköiseen asiointiin ja ilmoittamiseen. Tulli-ilmoittaminen ja ulkomaankaupan tilastoilmoittaminen ovat käytännössä jo sähköisen asioinnin piirissä. Samalla on voitu vähentää henkilökuntaa asiakaspalvelusta.

– Suomessa ihmisten osaamistaso on hyvä, joten sähköistä asiointia on helppo viedä eteenpäin. Tämä on yksi painopistealue tällä hallituskaudella, Henna Virkkunen kertoo. Suomi ei kuitenkaan ole hänen mielestään enää edelläkävijä näissä kysymyksissä, ylipäätään tietoyhteiskunta-asioissa.
– Tavoitteena on nostaa tasoa, koska meillä on pitkät etäisyydet.

Julkishallinnon ICT-asiat ovat hallituksessa ministeri Virkkusen vastuulla. ICT-asioiden eteenpäin viemisellä pyritään nostamaan julkisen talouden tuottavuutta. Kesällä valtiovarainministeriössä aloitti uusi ICT-johtaja Timo Valli.

– Syyskuun alussa astui voimaan uusi tietohallintolaki, joka antaa valtiovarainministeriölle enemmän muskeleita muiden ministeriöiden ja myös virastojen suuntaan, koska voimme varmistaa, että perusarkkitehtuuri on sellaista, jolla järjestelmät saadaan sopimaan yhteen. Uusi laki antaa meille mahdollisuuden puuttua näihin kysymyksiin, ministeri Virkkunen korostaa.

Venäjä-asiat näkyvämmin esille

Suomen Venäjän-vienti on kasvanut viime aikoina selvästi, samoin venäläisten matkailijoiden virta Suomeen. Kasvu on vaatinut lisää henkilökuntaa itärajalle ja tuonut uusia haasteita myös logistiikalle. Miten hallitus aikoo valmistautua viennin ja matkailijoiden kasvuun?

– Tämä hallitus halusi nostaa Venäjä-asiat näkyvämmin esille, ja nyt on perustettu ensimmäistä kertaa Venäjä-asioihin keskittyvä ministerityöryhmä. On hyvä, että meillä on nyt tällainen koordinaatioryhmä, jolle voidaan esitellä myös Tullille kuuluvia asioita. On kaiken A ja O, että Tulli pystyy toimimaan hyvin itärajalla, koska se on myös EU:n ulkoraja, ministeri perustelee.

Toimittajan ammatti on hyvä pohja poliitikolle

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen on filosofian lisensiaatti ja luki pääaineena journalistiikkaa. Hän on työskennellyt monta vuotta toimittajana sekä viestinnän suunnittelijana.
Toimittajan ammatti on ministerin mielestä hyvä pohja poliitikolle.

– Toimittajathan ovat myös eräänlaisia maailmanparantajia, jotka haluavat nostaa epäkohtia esille. Se on vähän samaa työtä, mutta vähän eri puolelta. Toimittajakoulutuksesta on paljon hyötyä siinä, että osaa nopeasti hankkia olennaisen tiedon ja löytää ne luotettavat lähteet, joihin kannattaa olla yhteydessä, ministeri selittää.

Askelmittari apuna liikunnassa

– Eikö ole tylsää, Henna Virkkunen naurahtaa, kun mainitsen, että hänen henkilötiedoissaan harrastuksiksi luetellaan liikunta ja lukeminen. Ministerillä on askelmittari, jonka avulla hän tietää, onko liikkunut päivittäin vaadittavat 10 000 askelta.

– Määrä ei täyty helposti tavallisena työpäivänä, vaikka kävelen kaikki lyhyet etäisyydet ja portaat. Pitää käydä myös ylimääräisillä lenkeillä.

Lukemiseksi ministerille kelpaavat monenlaiset opukset asiapapereiden ohella.

– Tykkään lukea kaikenlaista. Pyysin juuri Pienkuntakomitean raportin vuodelta 1965. Se on niin hyvä. Kuntarakenteen osalta oli silloin ihan samat kysymykset. Nyt Pienkuntakomitean esitykset yritetään lopultakin toteuttaa. Ei tietenkään ole hyvä lukea vain asiapapereita. Siksi luen myös romaaneja, ministeri kertoo.

Jyväskylässä asuva aamuvirkku ministeri herää puoli viisi ja lähtee Helsinkiin kello kuuden lentokoneella.

– Käyn kotona Jyväskylässä usein, koska poikani meni tänä syksynä ensimmäiselle luokalle. Helsingissä olen yleensä vain pari yötä.

Teksti: Hannele Ahokas
Kuvat: Risto Silvola