Työttömyysturvaa koskeviin lakeihin tuli muutoksia 1.1.2014 alkaen.

Lakimuutoksista keskeisimpiä on se, että ensimmäistä kertaa työttömyyspäivärahaa saavien työssäoloehto lyheni 34 viikosta 26 viikkoon. 

Jäljempänä on pyritty kertomaan työttömyysturvan kokonaisuus pähkinänkuoressa. Asian laajuuden takia tiivistäminen on kuitenkin ongelmallista, joten yksityiskohtaiset tiedot on hyvä katsoa esim. kassojen yhteiseltä työttömyysturvasivustolta www.tyj.fi, josta löytyvät perusteelliset tiedot.

JÄSENYYS- JA TYÖSSÄOLOEHTO

Palkansaajakassan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna

vähintään 26 edellistä viikkoa. Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on ollut jäsenyysaikana 26 kalenteriviikkoa palkkatyössä (väh. 18 h/vko). Työn ei tarvitse olla yhdenjaksoista.

OIKEUS ANSIOPÄIVÄRAHAAN

Ansiopäivärahaa maksetaan Suomessa asuvalle, työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon

(TE - toimisto) ilmoittautuneelle henkilölle, joka on täyttänyt työttömyyskassan jäsenyys- ja työssäoloehdon jos hän on:

– kokonaan työtön

– lomautettu joko kokonaan tai osa-aikaisesti

– työnantajan aloitteesta osa-aikatyötä tekevä

– sivutoiminen yrittäjä

Omavastuuaika

Työttömyyspäivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa omavastuuajan vähentämisen jälkeen.

Omavastuuaika on seitsemän työtöntä päivää jolloin henkilö on ollut työttömänä työnhakijana.

Lomakorvauksen, irtisanoutumispaketin tms. jaksotus

Mikäli henkilöllä on kokoaikaisen työsuhteen päättyessä pitämättömiä vuosilomia, hänelle maksetaan

lomakorvausta. Työsuhteen päättyessä maksettu lomakorvaus jaksotetaan päiväpalkan mukaan. Lomakorvauksen jaksotusajalta ei makseta päivärahaa. Samoin menetellään mahdollisten irtisanoutumispakettien yms. suhteen.

Karenssiajat

Mikäli henkilö on toiminnallaan itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen tai sen, ettei työsopimusta

ole syntynyt, seurauksena on TE-toimiston määräämä korvaukseton määräaika eli niin

sanottu karenssiaika, jolta ei ole oikeutta etuuteen.

ANSIOPÄIVÄRAHAN SUURUUS

Palkansaajan ansiopäiväraha lasketaan työttömyyttä edeltävän, vähintään työssäoloehdon (26 vk) täyttävän ajan vakiintuneesta palkasta.

Ansiopäiväraha muodostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta lapsikorotuksesta.

Summittaisen ennakkoarvion ansiopäivärahasi määrästä saat tai kassojen yhteiseltä työttömyysturvasivustolta www.tyj.fi löytyvällä laskurilla. On kuitenkin syytä korostaa, että laskenta on monimutkainen ja siihen vaikuttavat monet seikat, joten ansiopäivän lopullinen määrä selviää vasta hakemuksesi käsittelyn yhteydessä.

Ansiopäiväraha määritellään uudelleen aina, kun 26 kalenteriviikon työssäoloehto täyttyy. Samalla

aloitetaan uusi 500 päivän enimmäisajan laskeminen. Uusi määrittely tehdään, vaikka entisessä

500 päivän laskurissa olisi maksamattomia päiviä.

Korotettu ansio-osa

Ansiopäiväraha voidaan maksaa korotettuna eräissä tilanteissa, kuten pitkän työuran perusteella tai henkilön osallistuessa TE – toimiston kanssa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun tai jos henkilö on oikeutettu muutosturvaan. Katso lisätietoja www.tyj.fi.

ANSIOPÄIVÄRHAN ENIMMÄISMAKSUAIKA

Ansiopäivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa ja enintään 500 työttömyyspäivältä. Enimmäisaika nollataan aina kun 26 kalenteriviikon työssäoloehto täyttyy. Mikäli työttömyys jatkuu 500 päivän täytyttyä, henkilö voi hakea Kansaneläkelaitokselta työmarkkinatukea. Tällöin työmarkkinatukea maksetaan 180 päivältä ilman tarveharkintaa.

Uuden 500 päivän ansiopäivärahakauden saamiseksi henkilön tulee olla 26 kalenteriviikkoa työssäoloehdon täyttävässä työssä.

Lisäpäiväoikeus

Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa myös 500 päivän enimmäisajan jälkeen niin sanottuina lisäpäivinä seuraavissa tilanteissa:

  • Jos vuonna 1949 tai sitä ennen syntynyt henkilö täyttää 57 vuotta ennen kuin hänen enimmäisaikansa täyttyy, hänelle voidaan maksaa ansiopäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 60 vuotta. Sen jälkeen hänellä on mahdollisuus hakea työttömyyseläkettä
  • Jos vuosina 1950–1954 syntynyt henkilö täyttää 59 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä ja henkilöllä on työssäoloaikaa vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.
  • Jos vuonna 1955 tai sen jälkeen syntynyt henkilö täyttää 60 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä ja hänellä on enimmäisajan täyttyessä työssäoloaikaa vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

VUOROTTELUKORVAUS

Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut henkilö siirtyy työnantajansa kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle ja työnantaja palkkaa samaksi ajaksi TE - toimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorottelukorvauksen saamisen edellytyksenä on, että vuorotteluvapaalle jäävällä henkilöllä on ennen vuorotteluvapaan alkamista ollut eläkevakuutettua työssäoloaikaa vähintään kymmenen vuotta ja että työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista.

Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä ansiopäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Vuorottelukorvaukseen ei sisälly eikä sen suuruutta laskettaessa oteta huomioon lapsikorotuksia. Vuorottelukorvaus on 80 prosenttia päivärahasta, jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuotta eläkevakuutettua työhistoriaa ennen vuorotteluvapaan alkamista.

Vuorotteluvapaan on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään 90 kalenteripäivää ja se saa kestää yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan voi jaksottaa vähintään 90 päivän pituisiin jaksoihin.

Lisätietoa vuorotteluvapaasta löydät tästä linkistä:
http://www.tyj.fi/fin/vuorotteluvapaa/